Joulu meni ja mä lihoin. Tiesin et tuun lihoo ja silti se ahistaa niin paljon. Sorruin viiltelee. Rikoin taulun lasin. Miks? Ahistaa niin helvetin paljon. Tuntuu et vaan lihon ja lihon, eikä loppuu näy. En kehtaa painoo tänne laittaa, mut lupaan et se lähtee laskuun. Sen on pakko.
Huomen en syö ku kerran päivässä ja samal tavalla jatkan. Tänää on pakko syödä. Uusvuos kotona.
Ens viikol on sh-poli. En tiiä miten pystyn mennä punnitukseen. Paino on niin korkeella. En oo tehny ruokapäiväkirjaa, kävin labrois myöhään, eikä tulokset varmaan oo viel valmiita.
Tutustuin T:hen toissa päivänä. Olin H:n kanssa ja nähtiin T ja N.